|
VO JÄÄKÄRILEIRI ALKAA Aamutuimaan lähdettiin kohti jääkärileiriä, missä tehtiin oikeastaan ekan kerran niitä sodanajan tehtäviä ja nähtiin kyseisten toimien vaikutus. Itse toimin patterin laskinryhmässä eli tarkoitti sitä, (spekulointia) että tykkipatterit olivat noin 1-2 kilometrin päässä ja näille vedettiin parikaapeliyhteydet + annettiin tulikomennot laskinryhmän kautta. Puolet porukasta kuuluivat taas pataljoonaan jonka hommista minulla ei ole mitään tietoa. Leiri pidettiin Pahkajärven leirintäalueella ja sen lähitienoilla ja sinne mentiin moottorimarssilla. Heti paikanpäälle tultua pistettiin laskinkontti kuntoon (laskettiin alas teliltä, vedettiin kuomu eteen, naamioitiin, voimakone kuntoon yms.). Tämän jälkeen siihen majoittui isot herrat jotka hoitivat tulenjohdon sun muut. Laskinryhmän hommana oli päivystää KesLaa ja tulikomennon tullessa huutaa "TULIKOMENTOJA!" ja antaa TuKom-printti aseupseerille (tulitoimintaupseerille itseasiassa). Kontin jälkeen pistettiin kuntoon omat puolijoukkueteltat + skapparien komentoteltta + tarvittavat naamioinnit. Telttoihin haettiin puita ja lähdettiin syömään. Laskinryhmä ja radioautoryhmä hoitivat laskinkontin päivystyksen tunnin vahdeilla jonka jälkeen oli tunnin kipinä teltassa. Ammunnat alkoivat jossain 1500 tienoilla kaiketi ja loppuivat 1800. Itse pääsin päivystämään ensimmäisen kerran 2000-2100 jolloin alkoivat ilta-ammunnat. Homma oli helvetin hauskaa ja aseupseerin toimintaa oli kiva seurata. Nykyajan kenttätykistö on suht' vaativa kalusto. Tulen oikea suuntaaminen vaatii säätietojen lähettelyä, tuulen nopeuksien ja suuntien mittausta ja tarkkaa kellon käyttöä. Aseupseeri laski tulikomentotietokoneella tulevat tulikomennot ja näiden korjaukset ja piti huolta, että tykkipatterit latasivat oikeat ammukset ja tiesivät miten seuraavaksi ammutaan. Aina välillä aseupseeri huusi luuriin "Tulta!" ja parin sekunnin viiveellä maa jyrähti ja kranaatit tippuivat maahan. Printtien välittelyn ohessa pidin huolen, että kaminassa oli tuli, radiot toimivat ja, että yhteydet TuKom, varatie yms. radioihin pelasivat. Homma sujui kivasti ja yöllä sai nukkua aika rennosti. |
|
VO
Aamulla nopeasti teltta ja muut kamat kasaan koska edessä oli asemapaikkojen siirto. Aamiaisen jälkeen kelattiin kontti lavetille ja pakattiin itsemme kuormurin perälle ja matka kohti uutta asemapaikkaa alkoi. Paikka oli sama mesta missä vietettiin viikon 10 leiri ja suurinpiirtein samoille tienoille pistettiin konttikin pystyyn. Tällä kertaa sujui jo paljon nopeammin ja vänrikki laskeskeli, että puolessa tunnissa on yhteydet pystyssä. Hommat sujui samaan tyyliin kuin maanantainakin ja illalla lähdettiin klo 1900 tienoilla katsomaan kun tykistö ampuu. Ajomatka kesti noin puoli tuntia ja paikalle tultaessa oli pilkkopimeää. Edessä tuntui näkyvän helvetin laaja tanner eikä puiden siluetteja ainenkaan taivasta vasten näkynyt. Tuntui, että alue edessä olisi raivattu kilometrin alueelta puhtaaksi tykistöä varten. Kiintopisteitä ei löytynyt kuin neljä valoa joista kaksi punaista molemmilla reunoilla merkitsi ampumarajaa tykeille. Näiden keskellä edessä oli kaksi keltaista valoa jotka merkkasivat upseerin mukaan vihollisen tulosuuntaa. Tulenjohtaja ampui valoa kentän ylle joka auttoi hahmottamaan aluetta. Edessä oli lampi ja jonkin verran pöheikköä, mutta matkan arviointi tuollaisessa keinovalossa oli vaikeaa. No jooh. Kesti noin 30 minuuttia ennenkuin ilta-ammunnat alkoivat ja tänä aikana alkoi satamaan vettä suht' mukavasti. Kerta ei nähnyt juurikaan kuinka paljon satoi en jaksanut sitä sadeviittaa kaivaa. Eihän sitä edes näkisi laittaa takaisin niin pimeässä! No jooh. Ammunnat kestivät noin tunnin ja vettä tuli pikku hiljaa. Kaukana näkyi aina iso jyrähdys ja savupilvi, sitten ilmassa kuului pientä vihellystä ja edessä näkyi kun kumpareeseen tippui noin 6 kranaattia. Pari sekuntia tästä eteenpäin tuli ääni. Tämä jatkui tuon tunnin ajan. Ensin tuli valoa, sitten 15 sekuntia ja kranaatit lähtivät matkaan. Välillä ammuttiin valojuovia ja sitten tuli taas kranaattitulta. H-e-l-v-e-t-i-n tylsää kun sen on kerran nähnyt. Pikku hiljaa kaikilla alkoi tulla jo pirun kylmä ja odotti vain, että pääsisi takaisin lämpimään telttaan. Kohta puoliin siitä lähdettiinkin ja komentopaikalla piti vielä jotain puita kanniskella pilkkopimeässä metsässä ennenkuin pääsi lämmittelemään. Yöllä piti juosta kontille kun satoi vettä aivan perkeleesti, mutta onneksi sekin lakkasi kun vuoro loppui. |
|
VO
Aamulla vaihdettiin taas kerran asemia joka sujui jo vanhasta muistista. Pikkaisen sen jälkeen kun kontti oli naamioitu ja pystytimme omaa telttaa alkoi satamaan. Rakeita. Hyvää vaihtelua tämäkin sen sijaan, että olisi tullut vettä. Kaukaa metsästä kuului tosin helvetinmoista kiroilua kun radioautoryhmällä meni lanka-antennin pystytys vituilleen. Tämän takia tämän päivän aika taisi olla jossain tunnin tienoilla tosin eipä meitä haitannut. Hyvä alku huonolle päivälle vaan. Tämän jälkeen alkoi sataa lunta. Nih. Ei jäänyt maahan onneksi. Sitten seitsemän aikaan poksahti varatieradio ja sitä sitten laskinkontin hemmot lähti tutkimaan vaikka se oli rada-kuskien homma. Mitä vittua! Siellä metsässä sitten kannettiin jotain paskaa radiota, vaihdettiin akkuja ja rada-autossa tykkimies Malm sai aikaan kunnon valoshown kun pisti kiinni eri piuhoja. Salamat vaan leiskuivat. Radahemmot tulivat jossain vaiheessa paikalle ja loppujen lopuksi taisi yksi piuha olla irti. Puhelinryhmä eksyi tätä ennen paikalle ja oli jo vetämässä uutta kelaakin. Meikät lähti radaryhmän saavuttua ja tämä palasi joskus klo 2400 tienoilla telttaan kun olin unien jälkeen lähdössä päivystämään. Päivystyksen jälkeen oli pakko käydä sissipaskalla vaikka olin vannonut etten paskanna kuin pöntöllä. Aivan vituiksi meni sekin ja paska haisi aivan helvetisti. Joku oli rakentanut vissiin kunnon riukupöntön sinne metsään, mutta ei siellä elviskään nähnyt mitään. Tykitin sen sijaan lastini ruokapaikan lähelle. Aamulla kumminkin siirryttäisiin. |
|
VO Loppuu
Aamulla kuultiin, että uutta siirtoa ei tehtykkään koska tykistön ammunnat loppuvat päivällä. Sen sijaan ohjelmassa oli, että ammuntojen jälkeen kaikki nopeasti kasaan ja takaisin yksikköön kalustohuoltoa varten! Tämän jälkeen lähdettäisiin noin kolmen jälkeen Pahkajärven alueelle jossa oltaisiin yötä ja aamulla sitten siirrytään heittelemään kranaatteja. Yksikössä pistettiin naamioverkot kuivumaan, santsattiin kelat, putsattiin kontti, hoidettiin exelit sun muut kalustot. Sitten kerkesi käymään vielä suihkussa ja siitä sitten sodeen hirveän gonaparran kera. Purin repunkin kokonaan ja laitoin tilalle makuupussin, telttapatjan, villapaidan ja pöllin tyynyn yhdestä sängystä. Luksusta. Loppupäivänä ei ollut mitään palvelusta teltan pystytyksen jälkeen ja käytiin Pahkajärven sodessa mikä oli ihan nasta mesta, telkat ja kaikki. Illalla meno villiintyi entisestään eri leirinuotioiden ympärillä kun Alikersantti "jönssi" Sjösted kulautti valopetroolia ja puhalteli tulta. Koko leirin ajan oli mukana ollut porukkaa TAS-patterista jotka hoitivat vartioinnin sun muuta. Näiden kanssa heitettiin läppää ja muutenkin juteltiin miten koulutus ja kuri eroaa Viesti- ja TAS-pattereissa. TASsissa oli kuulemma aika kova kuri ja sinne meni tällä kertaa kaikki ihmejengi. Njooh. Yöllä heräsin yhden aikaan kun kipinämies oli nukahtanut. No jooh. Herätys. Sit puol tuntii uudelleensytyttelyä ja nukkumaan. Nukkuminen oli tosi nannaa kun oli tyyny mukana ja muutenkin rokkasi. Pataljoonan miehet olivat huhujen mukaan siirtyneet joskus keskellä yötä ja saapuivat Pahkajärven leirialueelle jossain klo 2030 tienoilla. Kalustohuolto oli tehty, mutta jengi ei vissiin ollut kerennyt mitään muuta tekemäänkään. Ja toki silloin kun tekemistä ei ollut oli pataljoonan poijjaat saaneet rastikoulutusta :D |
|
JÄÄKÄRILEIRI LOPPUU
Aamulla pienet kamat kasaan (kaikki viestivälineet sun muut oli jo kassulla) ja puolen tunnin ajo kranaattirastille. Ensin käytiin läpi varomääräykset ja sitten kemattiin ekalle rastille missä heitettiin jauhekranu. Oli se hienoa katsottavaa kun kranaatista se kahva irtosi tyylikkäästi kesken ilmalennon ja meinasin olla suojautumattakin. Njooh. Sitten kipinkapin tokalle rastille jossa sain ihka oikean sirpalekranaatin. Yritin lutilta pyytää toista, muttei pirulainen antanut. Noh, pitää pärjätä yhdellä. Homma sujui samaan tahtiin, vänskä kertoi mitä tekisi jos tiputan kranun 10 sentin päähän heittopaikasta tai jos joku muu menee vituiksi. No viskasin sen kranun ja kerta tässä kirjottelen ni ei pahemmin vissiin käynyt. Helvetin tylsää hommaa oli tämäkin. Pataljoonan poijjaat tuli alueelle siinä vaiheessa kun puolet patteriston pojista oli kranun jo heittänyt. Hemmot olivat saaneet kuulemma unta noin 10 tuntia viiden päivän aikana ja joukossa oli todella hajonneita naamoja. Hemmot tuli meidän nuotiolle lämmittelemään ja sen jälkeen alkoi sataa perkeleesti. Patterin hemmot nauroivat ja siirtyivät auton sisään, pataljoona jäi ulos sateeseen. HAHAAHH! :D Yksikköön siirryttiin suht' vikkelään, naamioverkot pakettiin ja kaikki kamat varastoon. Tämän jälkeen omakohtaista huoltoa, mutta vänskä piti vaatesulkeiset koska joku telttapohja oli jäänyt makaamaan takapihalle. Eka piti 3 minuutissa heittää päälle taisteluvarustus ja saman ajan puitteissa verryttelypuku. Huoh. Olipas kivaa. Loppupäivä hajottiin kun odotettiin, että päästiin lomille. |
|
VLV TJ 69 |
| VLV |