|
J-KAUSI ALKAA
Hohhoijaa...Joukkokoulutuskausi alkoi aika huomaamattomissa merkeissä, eikä sitä vieläkään varmasti kaikki ole yksikössä muistaneet. E-Kaudella opittiin sodanajan tehtävät ja niihin kuuluva kalusto, J-Kaudella testataan opittuja asioita monella leirillä. Pienten tiedustelujen sun muiden jälkeen kävi selväksi, että Viestipatteri on koko KarPR:stä vissiin eniten leireillä kun vertaa muihin yksiköihin. Tässähän on kuuden viikon leiriputkikin juuri menossa. Tänään oli vuorossa kumminkin sulkeisia! Prkl. Jotain helvetin paraatisulkeisia vielä kerta huomenna on tykistörykmentin perinnepäivä. Siinä sitten opeteltiin Lakki päähän, lakki päästä, rukoilkaamme, aamen, eteen vie, katse oikeaan päin, tahdissa mars, osasto seis... vittu jee. Sulkeisten jälkeen käytiin pistämässä leirikamat kuntoon viime leirin jäljiltä ja kuitattiin vitunaikaiset puusukset varastolta. Oli aika kauheaa katseltavaa kyllä, mutta viimeisten tietojen mukaan lapissa ei olisi kuin 15-20 astetta pakkasta ja saman verran lunta. Njoo. Lappiin olisi aikaa vielä viikon verran... |
|
PERINNEPÄIVÄ
Tykistörykmentin perinnepäivä. Aamupäivä oli aika hiljaista, aamiaiset sun muut, mutta siinä klo 1000 tienoilla siirryttiin kinoon jossa oli esitelmä aiheesta Kenttätykistö eilen, tänään ja huomenna jonka läpi nukuin aivan suosiolla. Sitten mentiin paraatikatselmukseen jossa marssittiin paikalle, eteen vie, everstiluutnatti tarkasti joukot, paljastettiin muistokivi ja sitte yksikköön, aseet helvettiin, takas kinoon, everstiluutnantti, eversti, soden läski mummo ja muut paskapäät jako palkintoja ja höpisi paskaa. Viestipatteri hörähti kun luutnantti Ylä-Outinen sai palkinnon, mies näytti ihan tärähtäneeltä. Nukuin tämänkin session läpi suosiolla. Kolmen tienoilla tuosta helvetistä pääsi jo pois ja soden kautta takaisin yksikköön ja pientä siivousta pystyyn. Seitsemän tienoilla mentiin takaisin kinoon kun hieno leffateatteri oli hankkinut X-Filesin sinne. Voi vittu että olikin huono elokuva. Siis aivan totaalista paskaa. Nousiaisen kanssa naurettiin niin perkeleesti loppuvaiheessa, että äijä oli melkeinpä kaksinkerroin lattialla. Loppuillasta pakattiin leirivarustus ja vitutti ihan homona. |
|
JÄÄKÄRIEN HYÖKKÄYSLEIRI ALKAA
Aamulla sitten sotavalmiustarkastus ja hienolta näyttää. Patteriston porukasta oli jäljellä noin 10 hemmoa, muut olivat vastaanotolla, osastolla tai muka-sairaina. Ja voi vittu miten voikaan näyttää patteristo säälittävämmältä. Radioautoryhmässä oli yksi tyyppi, ei yhtään johtajaa. Laskinryhmässä neljä tyyppiä, ei yhtään johtajaa. Puhelinryhmä 2:ssa kaksi tyyppiä, ei yhtään johtajaa. Puhelinryhmä 1:stä ei ollut. Linkkiryhmässä kaksi tyyppiä ja johtaja! Joopajoo. Taas tälläisiä leirejä. No siinä sitten siirryttiin ekalle leirialueelle mikä nyt ei ollut hullumpi. Kamat nopeasti pystyyn ja autettiin siinä vähän radaryhmää pistämään exelit sun muut pystyyn ja tehtiin vähän muiden hommia. Illalla tulikin sitten sellainen nakki ettei todellista ollut. Lähdettiin valmistelemaan seuraavaa paikkaa siirtoa varten ja ajattelin, että pääsen pistämään päätettä pystyyn. Vitut. Ensin homehtuu tunnin auton lavalla ja sitten pääsee jelppaamaan puhelinryhmää kelanvedossa. MAINIODA! Kyllähän sitä kelaa veti kun oli täysikuu ja näkyi aika mukavasti pimeällä. Päivällä satoi ekat lumetkin pysyvästi maahan ja sekin helpotti huomattavasti näkyvyyttä. Lopulta saatiin sitten Massinen, Kauranen ja Aatrokoski avuksi kelanvetoon sen jälkeen kun hemmot olivat omat hommansa tehneet. Nopsasti taas auton lavalle ja klo 2330 mennessä oltiin takaisin omissa asemissa missä sitten kerkesin napata huimat 3 tuntia unta kaikenmaailman päivystysten sun muiden ohessa. Voihan vittu. |
|
JÄÄKÄRIEN HYÖKKÄYSLEIRI JATKUU
Tämä oli taas niitä päiviä. Aamulla herätys klo 0530 ja olin kuolemanväsynyt. Heti aamusta tuli jo AJOON! komento jolloin purettiin kaikki teltat sun muut tsydeemit ja valmistauduttiin lähtemään kohti uusia asemia. Ja voi perse kun ei aamiaistakaan kerennyt syömään! Siirtyminen seuraaviin asemiin kestää normaalisti muuten noin tunnin verran koska siirryttiin Savitaipaleen tienoille missä viime leirikin taisi olla. Niin. Tämä siirtyminen kesti sitten jotain pari kolme tuntia koska kaikki meni niin päin vittua kun voi vaan siirtyminen mennä. Kaikki alkoi mennä vituiksi siinä vaiheessa kun patteriston marssijonossa viestitettiin käsky ilmasuojaan. Kaikki autot ajoivat tien laitaan ja miehistö hyppäsi ulos ja meni puiden suojaan. Alikessu varoitti kuskia ajamasta liian reunaan ja hyppäsimme sitten ulos (itse olin edessä istumassa koska tähystin) ja kemasimme metsään. Sitten alkoi kuulumaan jo sellaista viestiä, että laskinkontti oli mennyt marssijonon edellä sivuttain tielle ja melkein törmännyt siviiliautoon. Kivakiva. Lopulta tuli sitten ajoon komento ja nousimme autoon ja jatkoimme matkaa. Melkein. Kuski lähti ajamaan, mutta auto vaan luisui läheiseen ojaan ja veti samalla mukanaan perässä tulevaa varauskonttia. Vitun hienoa. Siinä sitten oltiin jumissa. Perässä tullut auto teki samat ja tämä kuskasi vuorostaan vesivaunua. Yliluutnantti Helanen karjui kuskille "Mitä vittua minä juuri sanoin siitä miten lähelle tien reunaa auton SAA ajaa. VOI JUMALAUTA! Nyt saatana miehet pois autosta ettei niillä mene tuolla takana henki!" ja meikä lähetettiin sitten 300 metriä tietä eteenpäin hiljentämään siviiliautoja. TAS-patterin autot ja parit IT-tykkiä kuljettavat menopelit hurahtivat ohi ja tunnin kuluttua ei tiepätkällä ollut kuin puhelinryhmien rasi, vieläkin ojassa. Sotilaspoliisit tulivat pitämään vahtia ja palasin autolle. Paikalle tuli vartin kuluttua joku raskaannäköinen pioneeriauto jolla saisi hinattua vaikka Abramsin ojasta jos tarvisi. No ei tarvinut. Kuski oli sen verran Pro, että parilla peruutuksella repi auton ojasta. Matka jatkui ylilutin opastuksella ja marssin aikana Patteriston komentajalta ja tämän kanssamatkustajilta puheksi autosta sopivasti rengas ja yksi rekka hajosi matkalla. Hienoo. Puhelinryhmien rasin kuski oli kyllä uskomaton säätäjä ja oli todella epävarma itsestään. Mahtoi miestä pelottaa kun oli auto jäämässä ojaan :) Leirialueelle kumminkin saavuttiin ja puhelinryhmät lähtivät kelanvetoon. Meillä jatkui viestipäivystys suht' normaalisti ja viestejä jääkäripataljoonan taistelutoiminnasta kulki laskinkontin KesLan läpi ja sitä oli hauska seurata. Tälläinen isompimuotoinen leiri oli suht' mielenkiintoinen koska mukana oli kaikki sodanajan yksiköt eri asemissaan. pioneerit, jääkärit, TAS-patterit, Vptri jne. kaikki paikalla. Metsässä näkyi myös sissejä ja pikainen juttelutuokio paljasti, että heebojen pitää olla varusteet mukana, teltta pakattuna ja kaikki jäljet olemassaolosta hävitettynä viisi minuuttia herätyksen jälkeen eli kiirettä pitää pojilla. Illan myötä pistettiin teltat pystyyn, mutta vitutti aivan homona kun ei ruokaa tai puita kuulunut. Lopulta tein eskimot ja pistin kledjua päälle ja kaivauduin makuupussiin ja nukuin kaiketi tunnin kunnes ruoka tuli joskus 2030 tienoilla. Safka oli yhdistetty päivällinen, lounas ja iltapala ja oli kyllä ihan hyvääkin (makkaraa, omenia, leipää, hernekeittoa nöden kera yms.) joista tosin hernekeitto oli aivan vituillaan... |
|
JÄÄKÄRIEN HYÖKKÄYSLEIRI LOPPUU
Unta tuli yön aikana napattua kuusi tuntia parin katkon kanssa eikä aamulla väsyttänyt enää kovin paljoa. Päivä sujui päivystäessä ja naamiointia parantaessa mikä oli sikäli turhaa koska tänään leiri loppuu. Naamioinnin parannuskäsky tuli suoraan ylil.Martikaiselta joka oli patteriston komentaja ja hirveä sotahullu. Äijä painoi koko leirin ajan ase mukana, tetsari ja kypärä kannossa joka paikkaan ja vaati meiltä samaa. Klo 1400 tuli purkamiskäsky ja kelasin valokaapelit, kaukokäyttökelat sun muut takaisin, purin parit exelit ja sitten takaisin kassulle. Marssivauhti oli hidastunut ja ajo kesti jotain puoltoista tuntia ja kassulla oltiin takaisin klo 1730. Puhelinryhmä oli vielä maastossa vetämässä kelaa takaisin ja näitä oli auttamassa Sairanen ja Silvekoski. Vemppaporukka alkoi suurella tohinalla heti huoltamaan viestikalustoa ja leirillä olleet nauroivat vieressä. Heti kun olin oman reppuni saanut lähdin suihkuun ja siitä sodeen ostamaan jotain safkaa. Vähän tämän jälkeen puhelinryhmä palasi purkureissulta ja kertoi hupaisan tarinan mitä herra kuski oli taas puuhannut. Purku oli sujunut hyvin, mutta takaisintulo oli vähän vaiheessa. Matka oli nimittäin kestänyt kaksi tuntia koska km/h vauhti oli kuulemma heilunut siinä 25-30 välillä. Vänrikki Kankkunen oli vielä vittuillut kuskille etupenkillä koko ajan tyyliin: KANE:"Pelottaako?" KUSKI:"No kyllä vähän..." KANE:"Ei mut ihan oikeesti, pelottaako?" KUSKI:"No kyllä jännittää vähän." KANE:"no ei se mitään, kyllä minuakin jännittäisi jos olisi kumminkin kolmen miehen henki vastuussa tuolla takana ja kumminkin olisi hyvä jos autonkin saisi ehjänä takaisin yksikköön." Yhdessä mutkassa oli Kane näyttämässä kuskille kääntymisohjeita joita kuski ei tietenkään noudattanut vaan melkein ajoi auton uudestaan ojaan. Kanella melkei paloi käämit ja tämä kirosi kuskia minkä kerkesi. Myöhemmin illalla noin 2050 tienoilla pataljoona palasi asemista ja jengi oli taas vähän paskana. Tkm Paavilainen oli vetänyt jääkärien hyökkäyksen mukana parikaapelia ja samalla ammuskellut muun porukan mukana. Tosin siinä missä jääkärit ampuivat vihollista kohti, ampui Paavilainen kaikki ammukset sarjalla ilmaan ettei tarvisi siihen keskittyä. Homma oli kuulemma sujunut hyvin ja olivat saaneet kehuja hyökkäyksen johdolta kerta parikaapeli ja yhteys olivat ekaa kertaa kaiketi olleet koko ajan kunnossa hyökkäyksen aikana. Hyvä homma. Paavilaista hieman vitutti tietää leirin alussa, että oli menettänyt linkkiryhmän paikkansa Tkm Skogille joka taas tätä ennen oli puhelinryhmässä. Tämä vain sen takia, että Alik Vihertö oli vittuillakseen hommannut Paavilaisen puhelinryhmään kerta tämä oli väliaikasesti ollut siinä viime leirin aikana. |
|
Vempat huoltivat viestivälineitä, aseet lomavarastoon, kuitattiin suksien
siteet, testattiin lumipuvut ja lomille klo 1140.
VLV TJ55 |
| VLV |