VIIKKO 1

In the Beginning...



HUOM Tekstiä on paikoitellen parin ekan viikon suhteen melko vähän ja eri asioiden päiväys ei välttämättä ole oikein. Ensimmäinen viikonloppu on nimittäin ginestä eli kiinnioloviikonloppu eli lomille pääsee alun jälkeen vasta kahden viikon kulut tua. Eli kirjoitan tätäkin sivua muistista enkä varmaan kaikkea millään muista.

MAANANTAI 6.7.1998

Viimeinen päivä siviilissä meni aika boresti. Puoli yhden aikoihin tultiin Vekaranjärven varuskunnan läheisyyteen tavarat pakattuna ja siellä kiva sotilaspoliisi ohjasi eteenpäin. Tästä lähdettiinkin tosi vauhdilla hakemaan varusteita ja sai ensimaut arm eijakurista. Rahtasimme isoa selkäreppua ympäri varuskuntaa ja kuitattiin kaapin avaimet, tunnistuslaatat yms. Kamat vietiin omaan tupaan ja jotenkuten sullottiin kaappiin jonka jälkeen suunnattiin varusvarastolle hakemaan ne kunnon roippeet. Säkki painoi jotakuinkin 40 kiloa (Enemmänkin joku 100 kiloa! toimhuom.)ja se piti loppumatka kantaa käsin mm. pari rappua ylöspäin omaan tupaan jossa se tyhjennettiin jotenkuten sikapieneen kaappiin. Tupatovereita ei ollu paikalla kuin yksi ja keskustelukin jäi ajanpuutteen takia vähänlaiseksi. Koko päi vä meni oikeastaan kaapin järjestämiseen oikeanlaisesti (kaikkien kaappien pitää nimittäin näyttää samalta) ja loppupäivästä alkoi tulla muitakin tupalaisia paikalle. Helvetinmoinen kiire oli kyllä joillain niitten varusteiden kanssa kun saapuivat joskus puoli neljän aikoihin paikalle. Kandee tulla nopsaan paikalle ni kerkee käydä syömässäkin. Nukkumaan päästiin jossain keskiyön tietämillä ja nukuin koko yön itseasiassa aika hyvin. Loppujen lopuksi minut dumpattiin Karjalan Prikaatin tykistöön, tarkemmin sanoen viestipatteriin. Eka päivä oli kyllä melko kulttuurishokki, mutta armeijan kuriin tottuu kyllä nopeasti.


TIISTAI 7.7.1998

"VIESTIPATTERISSA HEERÄÄÄTYYYS!" kuului alikersantin suusta puoli seitsemän aikoihin aamulla ja meno oli paikoitellen aika kaoottista. Sängystä pompattiin ylös noin sekunnissa, juostiin kaapille ja vedettiin päälle runkkupuku eli pitkät siniset yö housut, ei paitaa ja mukaan käsipyyhe, muki, hammastahna ja harja. Tästä sitten venattiin noin 2 minuuttia, että muut tuvat kävivät aamupesulla ja mekin sinne lopulta pääsimme. Aamupesu kestää noin 3 minuuttia jolloin kerkeää juuri ehkä hampaat pesemään j a kenties kusella käymään, mutta muuten saa olla aika Taika-Jim jos enempää aikoo. Tämän jälkeen takaisin tupiin ja harmaa palveluspuku päälle ja aamupalalle. Tahtimarssissa oli vielä harjoittelemisen varaa kun ei armeijameininkiin ollut tottunut, mutta r eippaan "VasenkaksykskaksVasenkakskolme" säestyksen kanssa saavuimme ruokalaan. Aamupalaksi oli puuroa, näkkileipää yms. ja erittäin maittavaa oli. Ensimmäisen päivän saldo oli pari oppituntia ja paikkojen esittelyä + parin lapun täyttelyä. Tutustu imme yksikön alikessuihin ja ylipäätään Karjalan Prikaatiin. Lounas ja päivällinen läpikäytiin kunniakkaasti ja syöntiaikaa jää yleensä noin 10 minuuttia +/-. Ruoka on helvetin hyvää ja täyttävää eli paino ei kyllä tipu millään. Tupamme esimieheksi paljas tui alikersantti Pöntinen josta lisää myöhemmin. Tänään lähti myös alokas Pesonen ensimmäisen kerran varuskuntasairaalaan (veksiin) josta myöhemmin tuli iso legenda tuvassamme kunnes Pesonen palasi seuraavan viikon keskiviikkona takaisin ja legenda kuoli. huoh.


KESKIVIIKKO 8.7.1998

Ensimmäiset rastitehtävät taisi olla tänään ja ne käsittelivät sotilaskäyttäytymistä mm. Toimistoon tuloa, tervehtimistä, oikeanlaista käsi-lippaan-rinta-rottingille asentoa jne. Teoriatunneilla kävi taas jengi puhumassa tehtävistään ja joitain paperisot kujakin selviteltiin. Ilta-vapaan aikoihin (kello 18:30 suurinpiirtein) lähdettiin käymään sotkussa/sodessa/sotilaskodissa joka on aika makea mesta varsinkin vekaralla. Sieltä saa helvetin halpoja munkkeja, karkkia, kahvia, limsaa yms. kaikkea tarpeellist a ja sieltä soittelin ekan kerran kotiakkin päin. Vekaran sode on kolmikerroksinen, siellä on jukeboxit, paljon flippereitä yms. muita pelejä ja muutenkin tekemistä riittää. Alkuaikoina on tosin turhan borea lähteä sodessa käymään koska päivystäjä (jolle ilmoitetaan mihin on menossa tyyliin "Herra alikersantti, alokas Nokkanen. Ilmoittaudun sotilaskotiin.") kyselee esimiesten arvomerkkejä ja ajan kuluessa kysymykset muuttuvat hieman kiperämmiksi. Sodeen ei alussa jaksa kyllä mennä koska noita arvom erkkejä pitää tietää ja ylipäätään hajottaa se, että jonossa on noin 30 muuta alokasta jotka sinne sodeen menevät. 10 minuutin odottelun jälkeen pääsee sitten yrittämään niitä arvomerkkejä ja kun kämmeltää, joutaa jonon hännille. Huoh. Joten jos joku on o petellut nuo arvomerkit kunnolla, iskekää miehelle ostoslista ja toivokaa parasta :)


TORSTAI 9.7.1998

Tänään kuitattiin aseet tväl-hemmoilta (taisteluväline) ja jokainen sai ikioman rynnäkkökivääriin. W00! Ne vietiin tuvan viereisiin varustelineisiin ja taisipa tänään olla myös ekat sulkeisharjoitukset +25C lämmössä harmaa palveluspuku päällä. Sulkeiset kestivät noin kaksi tuntia jossa treenattiin marssia, asentoa, lepoa yms. ja oli lievä hiki tämän jälkeen. Ylipäätään kaikkien tälläisten treenien suhteen on vähän loppupäivästä hajalla, mutta mieleen ei ole kertaakaan tullut lopettaminen. Itseasiassa tuo sotilaallinen käyttäytyminen on varsin hauskaa ja tehokasta.


PERJANTAI 10.7.1998

Rynnäkkökivääristä saatiin teoriaa muistaakseni tänään ja harjoiteltiin sen eri osia ja yleistä rakennetta. Eri rastikoulutukset jatkuivat, aiheita ei millään muista koska armeijan aikataulu on todella tiukka. Yleensä esim. Aamiaisen jälkeen on 10 minsaa aikaa pistää päälle tarvittava puku jonka yksikön valvoja kuuluttaa (Tyyliin: Valmistautukaa oppitunnille siirtymiseen, päälle harmaa palveluspuku, ei takkia, maihinnousukengät. Aikaa 10 minuuttia, Toimikaa!). Tuosta sitten ravataan oppitunnille, jonka jälkeen palataan tupiin ja on taas noin 10 minsaa aikaa seuraavaan asiaan. Armeijassa duunia tehdään siis noin 6.30 - 17.00 eli kiirettä pitää.


LAUANTAI 11.7.1998

Lauantaina oli lisää sulkeisia ja rastitehtäviä + valmistauduttiin tulevaan kotiväen päivään joka on sunnuntaina. Sinne saa kutsua perhettä, tyttöystävän jne. ja koko päivä on yleensäkin aika lepsu koska palvelusta ei ollut kuin pari infotilaisuutta ja p äivällinen. Lauantain rastitehtäviin taisi kuulua rynkyn lukon purkaminen jne. Lisäksi oli myös ensimmäinen terveystarkastus jossa annettiin ne kuuluisat piikit. Puolalastomat hemmot venasivat rivissä, että pääsisivät 50-vuotiaiden mummojen keskelle pöydä lle makaamaan. Sain piikit molempiin olkapäihin ja perseeseen ja kivaa oli.


SUNNUNTAI 12.7.1998

Odotettu kotiväen päivä tuli ja meni. Aiemmin viikolla sodesta ja kännykästä tehdyt soitot pitivät huolen, että 9.30 aamiaisen jälkeen tapasin mutsin, tädin ja tyttöystäväni kaartinaukiolla. Paikka oli tupaten täynnä porukkaa ja puolustusvoimat esitteli laitteistoa, sodeen pääsi vapaaksi eikä esimiehillekkään tarvinut kummemmin morjestaa. Sodeen tietty juostiin vauhdilla jotta sain sieltä ostettua erinäisiä tavaroita kuten suklaapatukoita (3 kpl/10FIM) jotka ovat armeijassa elinehto. Äiti ja täti dumpatt iin jossain vaiheessa jotta sai vähän rauhaa tyttöystävän kanssa, mutta sekin oli kiireisessä varuskunnassa aika mahdotonta. 11.30 oli infotilaisuus kinossa (iso auditorio jossa näkee leffoja 10 FIM lipuilla). Porukat lähtivät jossain kolmen aikoihin ja l oppuajan sitte kulutin sodessa ja muuten vaan palloilin ympäriinsä.


[EDELLINEN]-- [SEURAAVA]