VIIKKO 2



MAANANTAI 13.7.1998

Uusi viikko alkoi ja tässä vaiheessa oli tupalaisiin jo tutustuttu suht' hyvin. Jengiä oli savonlinnasta, pieksämäeltä yms. ja melkein jokainen puhui jollain lailla murtaen tms paitsi minä. huoh. Rastitehtäviin kuului muistaakseni ampumaratakäytt äytyminen yms. koska ekat kovapanosammunnat olivat lauantaina. Tulevia lomiakin odotettiin innolla. Lomistakin taidettiin saada tietoa ja varusmiestoimikunta (VMTK) esittäytyi. Hemmojen tehtäviin kuului juuri "elinolojen" parantaminen ja erinäisten harras tustilaisuuksien järjestäminen.


TIISTAI 14.7.1998
KESKIVIIKKO 15.7.1998

Näistä päivistä ei ole kyllä mitään mielikuvaa. Todennäköisesti oli rastikoulutuspäiviä joihin kuului mm. Kevyt konekivääri, kertasinko ja käsikranaattien heitto ja kuljetuskuntoon laitto. Kevyt KK oli ihan kätevä laite tosin ei mikään hirmu kevyt (vissi in 8,5 kiloa). Lukon purkamisen kanssa tuli vähän probleemia koska olen vasenkätinen. Sama ongelma nyt vaivaa rynkynkin kanssa, mutta puran lukon silti noin minuutissa ja silmät kiinni puolessatoista. No kumminkin. Kranujen heittely oli aika turhaa hommaa koska intoa ei oikeen riittänyt alikersantti Pöntisen takia. Heittorastilla oli kaks alikessua hoitamassa duunia ja kuuluin tietty siihen jengiin jota johti Pöntinen. Toisella porukalla oli alikersantti Ahvenniemi joka heitti kunnon Korkkari (tm) komment teja heittojen aikana tyyliin "No nyt sieltä tulee vihollisen tankki, tappaa pitäisi, mutta mitäs teet!? Ne ampuu ihan perkeleesti, heitä nyt se kranu! *heitto + feikkiräjähdys* No tankki räjähti, mutta jengiä tulee sen takaa, TAPA NE!". Pöntinen t aas oli oma aneeminen itsensä ja kommentteja kuului tyyliin "No siellä on vihollisen asepesä. Ne ampuu. Tuhoa se." Jotenkin huomasi kyllä, että Ahvenniemen jengi osui maaleihin tai lähelle melkein koko ajan, Pöntisen porukka oli taas aivan perseest ä kun ei into oikeen riittänyt. Kranaatin purku ja kanto/heittokuntoon laitto oli aika borea ja osoitti etteivät nuo alikessut kyllä mitään osaa ja tietyltä osalta koko armeija on pelkkää pelleilyä.


TORSTAI 16.7.1998

Torstaina oli yksikön jaosjohtajan haastattelu (eli yksikkö jakaantuu kolmeen jaokseen jotta johtaminen olisi helpompaa, itse kuuluin kakkosjaokseen) jossa kyseltiin mm. halukkuutta AUK/RUK-koulutukseen (Aliupseerikoulu/Reserviupseerikoulu), mutta koska ajattelin käydä vain tuon 180 päivää (kotiutuu 1.1.1999) ei paljoa nuo napannu.


PERJANTAI 17.7.1998

Tänään oli aika rauhallinen päivä koska oli lääkärintarkastus. Tässä selvitettiin juuri kuntoisuus ampumista varten yms. ja ikävänä puolena oli, että tunnin istuskelu kylmässä sairaalakäytävässä pelkät kalsarit päällä = flunssa. Kivakiva. No veksiin en s ilti aikonut mennä koska huonolla säkällä olisin joutunut siellä viettämään koko viikonlopun. Iltavahvuuslaskennassa (joka ilta klo 21.10) tsekattiin, että kaikki oli paikalla ja tiedotettiin pari ilmoitusasiaa. Hupaisaa oli, etta alikersantti Pöntinen (t upamme esimies) oli humalassa. Alikessu nauratti tahallaan tupalaisia ja lopulta pieraisi jolloin eräs upseerikokelas puuttui asiaan ja alik. Pöntinen joutui puhutteluun. No joo, armeijassa suojellaan omiaan joten vaikka jotkut tupalaisista yrittivät vähä n muita alikessuja hiillostaa tuosta humalassa olosta, ei siitä kai mitään vakavampaa seurannut.


LAUANTAI 18.7.1998

Odotettu ampumaratapäiväkin koitti. Aamulla herättiin 5.15 ja nopean aamiaisen jälkeen mentiin juoksumarssia ampumaradalle. Koko päivä siellä meni ja kun eka porukka oli ampumassa, muut harjoitteli ampumaratakäyttäytymistä. Helvetinmoinen pauke oli koko ajan ja maastolounaan jälkeen pääsi loputkin ryhmästä ammuskelemaan. Parin harjoituskerran jälkeen (ilman panoksia) ammuttiin kolme x 3 panosta joiden aikana muutettiin etu- ja takatähtäimiä ja onnekseni huomasin olevani suht' hyvä ampuja. Joka kerta kolm e luotia osuivat kolmionmuotoiselle alueelle eikä luotien välissä ollut kuin noin kolme senttiä väliä. Osumat tippuivat yleensä 8-6:n tienoille. Ammuntojen välissä käytiin katsomassa tauluja (150 metrin päässä) ja katseltiin miten tähtäintä pitäisi muutta a yms. Lopuksi oli vielä viiden panoksen ammunta josta sai vähän kuvaa minkälainen ammuskelija oli. alle 30 tulos oli huono, 30-39 tyydyttävä, 40-46 hyvä ja 47-50 erinomainen. Jokainen joka ampui 47 tai yli sai ylimääräisen kuntsarin eli yhden päivän kunt oisuusloman ja näitä jaettiin yksikössämme vissiin seitsemän kappaletta. Itse ammuin 38-40 muistaakseni. Ammunnan jälkeen ravattiin takaisin yksikköön, syötiin kenttäpäivällinen, pistettiin lomapuku päälle ja suoritettiin lomatarkastus. Noin 17.15 päästii n lomille ja oli kyllä helpottunut olokin.


SUNNUNTAI 19.7.1998

VLV eli viikonloppuvapaa.


[EDELLINEN]-- [SEURAAVA]