VIIKKO 4

MAANANTAI 27.7.1998

Tänään lähdettiin ampumaradalle jossa ne jotka edelliskerralla ampuivat päin seiniä yrittivät uudestaan ja paremmat ampujat ampuivat RK 4:n eli polviasennosta kolmella panoksella tähtäimenkohdistuslaukaukset kolme kertaa ja tämän jälkeen viidellä panoksella josta otettiin tulos ylös. Oma tulos taisi olla neljä viidestä eli hyvä tuli. Sää oli armeijamaiseen tapaansa taas perseestä, vettä tuli aivan helvetisti ja maastopuku oli litimärkä. Ennen ammuntoja harjoiteltiin ammuntaradan pihalla hieman rastitehtavia, eli RKn käsittelyä ja lukon purkua silmät kiinni jne. Helvetin rasittavaa hommaa kun on vasenkätinen ja vettä tulee kaatamalla. Paras oli kun alikessu käski laittamaan sadeviitan päälle, RKn sen alle ja maahan makaamaan. Purettiin siinä sitten RKta varmaan viis kertaa vesisateessa ennen ku pääsi syömään. Pakkiruoka alkaa pikkuhiljaa vituttamaan varsinkin vesisateessa jossa mehu ja ruoka lantraantuu aika kivasti. Päivä loppui vasta klo 22:00 tienoilla eli jäipä taas tosi paljon ilta-vapaata. Ovelasti vapautusmies-porukkaan liittyi heti aamulla jotakuinkin 30 tyyppiä, suurella osalla flunssa tms. Itse hieman kämmäsin aamupahoinvointi-ilmoituksen kanssa ja riehuin koko päivän alilämpöisenä.

TIISTAI 28.7.1998

Tänään alkoi sitten se kunnon rääkki. Ensimmäinen leiri josta tultaisiin vasta keskiviikkona. Alussa pakattiin taistelijanvyö jolle painoa kertyi varmaan noin 15 kiloa tai vastaavaa. Tämän jälkeen pakattiin se kunnon megareppu ja kellään ei ollut hajua mitä sinne pitäisi laittaa. Alussa jengi tunki reppuun ihan kätevää tavaraa eikä muutenkaan kovin paljoa, mutta ajan myötä jengi pelkäsi, että jos oikeita kamppeita ei ole mukana niin alikessut pistävät pari 10 kilon telamiinaa mukaan. Loppujen lopuksi reppuun päätyi maiharit, sukkia, alusvaatteita, villapaitoja, pitkiä kalsareita yms. Reppu painoi siis ihan helvetisti. Tupamme urhea alikersantti, Pöntinen, kertoi että reput vietäisiin leiripaikalle rekka-autolla. Eli marssiin ei olisi päälle pantavaa kuin maastopuku, rynkky ja tetsari (taistelijanvyö). Siinä vaiheessa kun oltiin pihalla tetsari, rynkky ja tuo helvetinmoinen reppu selässä ja lähdettiin marssimaan meni kyllä viimeinenkin luottamuksen ripe alikersantti Pöntiseen. Leirille oli matkaa linnuntietä varmaan jotain 2-3 kilsaa, mutta hyörittiin ja pyörittiin niin paljon, että matkaa kertyi paljon enemmän. Marssi oli aika helppo lukuisten taukojen yms. takia ja leiri alkoi tuntua aika helpolta. Leirialueelle saavuttiin vähän illemmalla ja alettiin rahtaamaan tavaroita lähemmäs tulevaa leirialuetta. Tämän jälkeen kaivettiin poterot läheiselle kukkulalle ja varmistettiin, että kohdasta oli hyvä ampua. Noin klo 23:00 aikoihin alettiin saamaan jo telttaakin pystyyn ja alkoi hieman yön pimeys vaikeuttamaan asioita. Keskiyön tienoilla teltta oli kunnossa, kaminassa paloi tuli ja Upseerikokelas Sipilä teki vartiovuorot ja kipinävahtilistan. Vartiovuoroissa on omilla tuliasemapaikoillaan aina kerralla kaksi taistelijaa jotka vaihtuvat tunnin välein. Taistelija joka vapautetaan toimii teltassa vielä puoli tuntia kipinävahtina jonka tehtävä on pitää kamina päällä ja herättää seuraava taistelija vahtiin jonka jälkeen pääsee nukkumaan. Vartiovuoroni oli joskus 2.30 - 3.30 tienoilla ja itikoita kyllä piisasi. Tämän jälkeen pidin kipinävahtia ja nukuin muistaakseni aika kohtalaisen heikosti noin klo 5.00 asti jolloin lähdin aamuvartioon. Joku kämmäsi vahtilistan kanssa ja vahdin kivasti klo 5.00 - 6.30 välin. Aurinko alkoi jo nousemaan ja itikoita oli aivan järjettömästi. Paskin asia leirissä on se, että yleensä yön aikana saattaa tulla hälytyksiä, mikä meinaa sitä, että joku seko alikessu painaa metsässä rynkyn kanssa ja leikkii vihollista. Tämän takia toinen vartija poistuu hälyyttämään teltassa nukkuvat ja kaikkien pitää juosta tuliasemiin puolustamaan. Ekalla ja kolmannella teltalla hälyytyksiä kuulemma tuli, kakkosteltta (eli minä ja kaverit) tältä säästyimme.

KESKIVIIKKO 29.7.1998

Aamuherätystä ei onneksi ollut, johtuisiko siitä, että olin viimeisenä vartiossa. Tiistai - Keskiviikko tuntui lähinnä yhdeltä päivältä kun unta ei juuri saanut. Aamulla kumminkin purettiin teltat, treenattiin vähän telamiinoilla ja kanneltiin tavaroita lastattavaksi ja vietäväksi takaisin tukikohtaan. Joskus lounaan jälkeen klo 15.00 päästiin kai lähtemään ja tässä vaiheessa huomasi, että jalat oli aika mehevässä kunnossa. Tiistain marssilla oli jalat kastunu kun ylitettiin yhtä suota ja sukat oli siinä yövartiossa ollu kivan kylmät. No kumminkin. Loppumarssi mentiin aivan hervottomalla vauhdilla eli noin 3 kilsaa taitettiin 55 minuutissa. Ei se nyt paljolta tunnu, mutta tavaraa oli tosiaan jotain 40 kiloa päällä ja jaloista löytyi ainenkin itseltäni noin neljä rakkoa jotka oli aika nasevassa kunnossa myös. Jono veti verkkaasti ja taukoja pidettiin peräti yksi ja sekin kesti 5 minuuttia. Hartioita särki ihan kympillä ja kun matkaa oli noin 1/3 jäljellä alkoi perä jättämään aika tahdikkaasti ja pian jonossa kulkikin etupäähän viesti "perä jättää". Tästä vänrikki vasta innostui ja lisäsi hieman vauhtia. Kasarmialue alkoi jo näkyä ja alkoi hieman päässäkin sumenemaan aika monella. No reissusta selvittiin ja loppuaika oli sitten henkilökohtaista huoltoa, suihkua yms. Loppupäivänä en pystynyt kävelemään yhtään ja jalkoja sai paikata aika tiuhaan tahtiin.

TORSTAI 30.7.1998

Torstai oli vaihteeksi jo vähän normaalimpi päivä. Tänään oli pari teoriatuntia aiheista siivoaminen ja turvallisuuspolitiikka. Loppupäivänä oli sitten yhdet sulkeiset joissa treenattiin rivistä paririviin siirtymistä ja vastaavaa. Tämäkin kaikki vain tulevaa sotilasvalaa varten. Teoriatunneilla pidettiin myös tasokoe jonka läpäisijän ei tarvinnut enää olla alikessujen tentattavana jos aikoi mennä sotilaskotiin tai muualle vapaa-aikana. No en läpäissyt tietty. Tuvasta kokeen läpäisi vissiin kolme hemmoa joille kertyi illan mittaan aika mehevä ostoslista. Illan puitteissa toivuttiin vieläkin eilisestä marssista ja lueskeltiin uutta ruotuväkeä ja helvetin tyhmiä aku ankkoja.

PERJANTAI 31.7.1998

Loma häämötti jo horisontissa ja pelätty suojelukoulutus oli alkamassa. Huhut tästä vittumaisesta (tm) rastitehtävästä olivat kiirineet jo viikon ajan varuskunnassa ja aamulla oli hieman pottuuntunut olo. Suojelukoulutuksessa testattiin mm. Kaasunaamarin käyttö ja kunto + harjoiteltiin suojeluhälytyksen ja suojeluvaroituksen eroja ja valmistautumista niihin. Suojeluhälytyksessä (muistaakseni, onnistun sekoittamaan käskyjen tarkoituksen aika hyvin) piti kaivaa kaasunaamari esiin 20 sekunnissa, laittaa se maastopuvun rintapieleen kiinni, tunkea tetsariin kiinni sadeviitta, laittaa käsiin puuvillahanskat ja pistää sellanen suojelupulveri valmiiksi. Koko toimenpide vaatii aika Taika-Jimin jos siitä 20 sekassa meinaa suoriutua. Eli jos joku jotain sariinia alkaa Heinolaan kylvämään niin minä en ainenkaan siitä ajoissa selviytyisi. Suojeluvaroitus taas oli sitten toinen osa edellä mainittua käskyä. Tarkoitus on, että 30 sekassa pistetään kaasunaamari rintapieleltä päälle, varmistetaan että se on kunnolla kiinni, pistetään sadeviitta päälle ja varmistetaan, että se peittää ihoalueet ja on kunnolla kiinni. Sitten puuvillakäsineiden päälle pistetään laminaattihanskat ja valmiita ollaan. Tämäkin on aika Copperfield tavaraa koska saadaksesi nassen (kaasunaamarin) päähän täytyy ensin repiä kypärä pois päästä joka on mallista riippuen helppoa/vaikeaa. Lisäksi silmälasihemmot (minä) joutuvat kakkulat tunkemaan johonkin turvalliseen paikkaan ja vasta tämän jälkeen vedetään nasse päähän. No kumminkin, näitä kahta käskyä treenattiin tunnin ajan. Kamat päälle, kamat pois, kamat päälle, kamat pois. Hauskaa oli. Tästä lähdettiin sitten läheiselle kentälle jossa vänrikki oli kyhännyt sissiteltan ja sinne pistettiin ryhmä kerrallaan miehet nasse päässä ja istuttiin siellä noin pari minuuttia. Kivaa tässä oli se, että istuvan sotilasringin keskellä oli kyynelkaasutabletti. Pari kaveria oli hätiköinyt nassen kanssa ja lähtivät aika kiireen vilkkaa teltasta, mutta oma nasse kesti hyvin.

Klo 12.00 tienoilla loppui suojelukoulutus ja huhujen mukaan loppuaika olisi omistettu tuvan ja itsensä siistimiselle tulevaa lomatarkastusta varten. Olin juuri menossa suihkuun kun piti palata tupiin ja seuraavaksi tulikin tarviketarkastus. Kaikki hemmot viskasivat kaapeistaan kaikki tavarat omalle punkalle ja nämä käytiin yksitellen läpi ja selvitettiin jos tavaroita oli kateissa ja pitikö niitä korvata. Itse olin onnistunut hävittämään urheilusukat, mutta muilla oli vähän astetta vakavammat tavarat kateissa kuten lippaat, aseenpuhdistusvälineet jne. Tavarat laitettiin takaisin kaappiin tämän jälkeen ja hyötyä löytyi sen verta, että jokainen sai kaappinsa nyt yhdenmukaiseksi niinkuin armeijassa pitää ollakkin.

LAUANTAI 1.8.1998

VLV

SUNNUNTAI 2.8.1998

VLV

[EDELLINEN]-- [SEURAAVA]