VIIKKO 6
MAANANTAI 10.8.1998
Taistelijan Leiri - Toinen päivä
JeeJee. Herätys metsässä. Ensin aamiaiselle josta saatiin vähän
muroja ja leivänpala. Tässä vaiheessa tetsarista revittiin esiin säästöön
jääneet näkkileivät ja voinapit jotta vatsan sai parempaan kuntoon
(metsäaamiainen on suht' pieni kumminkin). Niin. Kannattaa muuten muistaa,
että näkkileivällä ja/tai kenkälankilla saa kaminan syttymään helvetin
hyvin. No mitäs. Aamiaisen jälkeen alettiin kaivamaan poteroita
määritellyille kohdille. Tällä leirillä poterot muodostivat bumerangin
muotoisen kuvion jonka kärki oli vihollisen tulosuuntaan päin eli me
olimme siinä. Hehheh. Potero v1.0 on atribuuteiltaan taistelijan syvyinen
siten että hartiat vielä ovat maanpäällä. Sen täytyy olla tarpeeksi leveä,
jotta siellä mahtuu kääntymään tetsari päällä. Hiekka joka poterosta
lähtee kasataan sivuille ja taakse ja poteron eteen tulee tukeva tukki
jonka metsästä voi löytää ja tämän eteen hieman hiekkaa (tosin, tukki
tulee kaivaa maanpintaan sisälle eli sitä ei saa kovin paljoa korottaa).
Tämän jälkeen tukki ja sen etumaasto naamioidaan sammaleella yms. ja
potero on valmis. Lounaan jälkeen treenattiin poterolle tuloa ja menoa +
käytiin auttamassa katetun poteron tekemisessä (eli sellanen mitä
sotaleffoissa näkee... hyvin naamioitu ja kunnon katto päällä). Sitten
treenattiin 'asemiin!' ja 'suoja-asemiin!' käskyjä. Asemiin käskyllä
kaikki ryntää poteroihin ja suoja-asemiin taas on vastakkainen käsky jolla
kirmattiin takaisin teltoille. Tätä treenattiin pari kertaa. Sitten
lähdettiin päivälliselle jonka jälkeen kaksi hemmoa meidän ryhmästä lähti
vartioimaan noille poteroille ja loput siirtyivät telttaan... nukkumaan.
Siinä vaiheessa kun 'asemiin!' oli huudettu kuusi kertaa ja yksi hemmo
vartiosta tuli meitä herättelemään saattoi jo päätellä, ettei nukkuminen
välttämättä ollut niin fiksua. Alikersantti karjui naama punaisena
kiukusta ja päätti vähän rankaista. Juostiin neljä kertaa asemiin ja
takaisin jonka välissä tuli aina 'viheltää!' käsky, eli kaikki hyppää
turpeeseen suojaan mahdollisen pommitusvaaran takia.
Sitten alikessu määritteli jokaiselle (kun oltiin poterossa) tulialueet ja
millä käskyllä avattiin tuli mihinkin kohteeseen. En muista mitä
loppupäivä puuhattiin, mutta jossain vaiheessa iskin rynkyllä itseäni
polveen ja se turposi aika nätisti. Aloin whinettämään tästä ja minut
vietiin sitten kenttäsairaalaan (jouduin tosin luovuttamaan noin 60
räkäpäätä ennen lähtöä - eli missaan kaiken hauskan) josta sain
vapautuksen taistelutoiminnasta Ti 0600 asti. Noh. Toimin sitten illalla
pari tuntia kipinävahtina ja noin 0200-0300 kävin katsomassa pihalla tuon
spektaakkelimaisen yöhyökkäyksen joka oli koko leirin idea. Hienoa oli.
Valoammukset maalasivat maastoa ja meidän poteroista jengi ampui aivan
hervottomasti (myöhemmin kuulin, että siihen kohtaan oli tullut isoin
hyökkäys). Kevyt KK veti jumiin räkäpäiden takia ja alokas Parkkinen
tyytyi ampumaan rynkyllään sarjaa (omat 60 panostani jaettiin oman teltan
kesken joten ei ihmekkään, että kaikki ampuivat aivan hulluna). Yökiikarit
oli kovassa käytössä ja aina välillä näkyi kuinka valopanosten
valaisemassa maastossa juoksi vihollisia. H-e-l-v-e-t-i-n kaunista.
Palasin siitä sitten telttaan ja siitä nukkumaan. Seuraava kipinävahti
olisi 0330-0430, mutta tähän ei sitten ikinä kerettykkään. Miksi? Koska
edellinen kipinävahti nukahti. Yöllä herättiin noin 0400 aikoihin kun
kipinävahti heräsi ja kiroili itsekseen. Kamina oli kylmänä ja vahdit
tulivat omatoimisesti pois poteroista (vaikka ei missään nimessä saisi) ja
heidät vaihdettiin. Kaminaan saatiin myös eloa ja klo 0400 elo oli suht
hervotonta. Alokas Nousiaisen kanssa juteltiin miten Natunen oli ollut yli
puol tuntia liikaa vartiossa kunnes molemmat alkoivat nauraa aivan
helvetisti "Hahahahahah! Natunen oli liian kauan vartiossa!" jonka
jälkeen suurin osa teltasta heräsi ja tajusi, että Nousiainen ja Nokkanen
taas tapansa mukaan häröilivät keskellä yötä. Noh. Mulle ei kipinää juuri
jäänyt. Valvoin nukahtaneen kipinävahdin kanssa koska tätä vähän vitutti
se, että oli nukahtanut. Loppuyön nukuin aika mukavasti ...
|
TIISTAI 11.8.1998
Taistelijan Leiri - Kolmas päivä
Aamupala ja sitten rastikoulutusta. Aiheena oli Taistelijan leiri
jossa käytiin porukalla kaikki asiaankuuluvat rastit läpi. Onnistuin
pistämään kertasingon paskaksi ja opin oikeaoppisen syöksyasennon. Polveni
huusi tuskasta kun siihen taas rynkyllä iskin. Lounaan jälkeen teltta
matalaksi ja kamat keräysalueelle. Toinen porukka täytti poterot taas
hiekalla ja osa meni purkamaan katetun poteron. Homma toimi niin nopeasti,
että pääsimme lähtemään joskus 1600 tienoilla ja kasarmilla oltiin tunnin
päästä takaisin ja vietimme maastolounaan. Oma tupa kullan kallis.
Vihdoinkin pääsi suihkuun yms. ja olo oli kyllä taivaallinen.
|
KESKIVIIKKO 12.8.1998
Aamulla rankka herätys, aamulenkki, aamiaiselle ja sitten tetsari
päälle. Oli alkamassa taistelijan tutkinto joka on suoritettava, jotta
peruskaudesta pääsee läpi (ei sitä kyllä mokata voi, asiat on niin hyvin
selkärangassa, että menee vaikka unissaan läpi). Rastit oli jaettu noin 2
kilometrin alueelle ja rastien välillä piti edetä juosten. Ensin oli
rynkkyrasti jossa irroitettiin ja kiinnitettiin rynkyn lukko, lipastettiin
viisi räkäpäätä ja lipas kiinni... sipulisäkki päässä. No ei hätää.
Tätäkin on harjoiteltu noin 200 kertaa joten hyvin meni. Ajakseni taisi
tulla joku 1:38. Tältä rastilta juostiin sitten kertasinkokäsittelyyn
josta kerroinkin. Hyvin meni sekin. Kertasingolta sitten tähtäimen
siirtoon jossa määritettiin ensin tauluun ammuttujen osumien iskemän
keskeispiste ja siitä sitten aiheelliset tähtäimen siirrot jotta seuraavat
osumat osuisivat napakymppiin. Sitten ensiapurastille jossa rastin pitäjä
piti laittaa pariin eri kuljetusasentoon riippuen siitä mihin tätä oli
osunut. Tämän jälkeen kranaattirasti jossa kranu laitettiin ensin
heittokuntoon, sitten kuljetuskuntoon. Sitten yksi harjoituskranu käteen
ja tetsattiin lähemmäs maalia johon se heitettiin, mentiin suojaan ja
ammuttiin pari laukausta. Itse tetsasin vähän liikaa kun arvioin matkan
maalille vähän väärin. Tetsasin jonkun 50 metriä vaikka noin 15 metriä
olis riittäny ihan hyvin. Alokas Natunen ramboili ja tetsasi syvän lätäkön
läpi johon alikessu Pöntinen totesi 'Hyvä Natunen, asennetta!'. No kranu
lensi mihin lensi ja tämän jälkeen tuli tetsausrasti jossa yritettiin
syöksymällä ja tetsaamalla vallata maalialue. Sinne ei ihan keretty, mutta
hauskaa oli. Viimeinen rasti oli suojelukoulutus joka meni vähän eri
tavalla siitä kuinka oli opetettu. No ei kiinnostanut. Pääasia, että rasti
oli loppumassa. Natunen ja minä eksyttiin vielä väärälle reitille
rasteilta ja juoksin noin 500 metriä pururataa pitkin nasse päässä kunnes
käännyimme takaisin ja totesimme, ettei maalialue varmaan sijainnut ekan
rastin luona. Maaliin tultiin ja siellä toimitettiin ekalla rastilla saatu
viesti (joka pitää muistaa koko tutkinnon ajan) ja oikeasta viestistä saa
sitten lisäpisteitä. Oma viestini oli 'vihollisen tiedustelupanssarivaunu
Kääpälän risteyksessä klo 0700'. No tästä lähdettiin sitten tuville
pakkaamaan kamat kaappiin ja muutenkin rentoutumaan. Illalla saatiin
pisteet selville ja viestipatterista toinen jaos (eli minä ja muut) oli
osoittautunut parhaimmaksi. Taistelijan tutkinnon keskiarvo oli 63
pistettä ja minä sain 57. Yhtä lukuunottamatta kaikki suorittivat
tutkinnon ja jokainen suorittanut sai yhden kuntoisuusloman (eli yksi
lomapäivä lisää joka oli anottava).
|
TORSTAI 13.8.1998
Sulkeisharjoittelua tulevaa valaa varten ja 5 kilometrin
juoksulenkki. Vaatteet vaihdettiin, saunassa käytiin ja yksikön päällikkö
piti teoriatunteja siitä, mitä sotilasvala merkitsee, miten koulutus
jatkuu, miten on muuten mennyt yms.
|
PERJANTAI 14.8.1998
Kahden tunnin sulkeiset joissa ensin treenattiin yksikkönä tulevaa
valaa (ohimarssi, valan teko jne.) ja tämän jälkeen koko Karjalan prikaati
kokoontui lähikentälle harjoittelemaan. Tätä ennen oli lauluharjoitus
jossa veisattiin valalaulu ja virsi 577.
|
LAUANTAI 15.8.1998
Valapäivä. Aamulla herätys klo 6.30 ja pika-aamiaiselle.
Lomakassit kuntoon ja ne vipattiin kuormurin lavalle. Tämän jälkeen
haettiin rynkyt ja noustiin bussiin joka vei savitaipaleelle jossa
valatilaisuus pidettiin. Matka kesti noin 40 minsaa ja määränpäässä
viestipatteri järjestäytyi kahteen jaokseen ja lähti marssimaan kohti
Savitaipaleen kenttää jossa vala suoritettiin. Jengiä oli paikalla ihan
mukavasti ja ilmakin kaunistui. Sikäli vähän sääli, että aurinko alkoi
paistamaan kun lomatakin alla oli vihreä poolo kun aamu oli tuntunut niin
kylmältä. Tilaisuus kesti noin tunnin jonka jälkeen yksiköt lähtivät
järjestyksessä kentältä kolmen kilometrin ohimarssille jossa tervehdittiin
yksikön everstiä, Jaakko "puhun hieman euroopan turvallisuuspolitiikasta"
Koskelaa. Marssi meni vähän vituiksi kun tahdissa pysyminen oli aika pirun
hankalaa. Jalkoja ja selkää särki sikana ja hajotus oli aika kova.
Saavuimme bussialueelle jossa rynkkyä vastaan luovutettiin lomakassi ja
tästä siirryttiin takaisin kentälle jossa voi tavata omaiset ja seurata
toimintanäytöstä joka tällä kertaa oli erittäin hieno ja mielenkiintoinen.
Noin klo 12:30 poistuttiin mutsin ja tyttöystävän kanssa alueelta
viettämään viikonloppuvapaata.
|
SUNNUNTAI 16.8.1998